PENTUVÄLITYS

Synt. 20.9.2016
1u+6n
Kennel Casa Roque

Lue lisää...

LIITY JÄSENEKSI!

Saavuta dogomaisia etuja Dogo Argentino Club Finland ry:n jäsenenä. Lue lisää jäsenyydestä täällä!

MEITÄ TUKEMASSA

biofarm_allekain_web.png  DC_logo_web.png  fitdog_logo_web.png wuffi-logo.jpg

TERVEYS

Dogo argentinon terveydestä ei ole juurikaan tarjolla tutkittua tietoa; Suomessa tai muissa Pohjoismaissa rotu ei ole yleinen eikä ole ollut täällä pitkään. Monissa Euroopan ja muun maailman maissa tilastollista terveystietoa ei juuri kerätä. Rodun alkuperämaassakin terveystutkimukset perustuvat pitkälti silmämääräiseen otantaan; jos koira kestää metsästyksen ja kuulee, se on "terve". 

Dogo argentinon jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO) on kerätty tilastotietoa rodun terveystilanteesta ja yleisimmistä terveysongelmista. Suosittelemme lukemaan JTO:n ajatuksella. Rotuna dogo argentino kuuluu myös PEVISA:an, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan, joka asettaa jalostukseen käytettäville koirille tiettyjä, terveystutkimuksiin liittyviä erityisehtoja sekä jälkeläismäärän rajoituksen matadorjalostuksen estämiseksi. 

Terveystiedon kerääminen

Yhdistyksemme saa yksittäisten koirien terveystietoja vain, jos koirien omistajat tai kasvattajat lähettävät ne yhdistykselle. Mikäli koirasi sairastuu tai kuolee sairauteen, pyydämme ilmoittamaan yhdistykselle sairaudesta ja/tai kuolemasta allaolevalla lomakkeella. Epäselvissä kuolemantapauksissa suosittelemme koiran ruumiinavausta ja kuolinsyyn selvittämistä - koirasi voi antaa rodullemme arvokasta tutkimustietoa myös poistumisensa jälkeen. 

Laaja dogo argentinojen terveyskysely toteutetaan alkuvuodesta 2014.

Lonkkaniveldysplasia

Suomessa lonkkakuvatuilla dogo argentinoilla on hyvin suuri lonkkaniveldysplasian esiintymistiheys. Vuosina 2008-2012 kuvatuista koirista hieman alle puolet (48%) on saanut arvosanaksi D arvosteluasteikolla A‐D ja vain 18 % on terveitä (AB). Tuona aikana syntyneistä on kuvattu 15 %. Edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna (2003‐2007) on kuitenkin hieman parannusta tapahtunut; silloin D‐arvosanan sai 53% ja A‐B‐arvosanalla kuvatut 15% (syntyneistä kuvattu 24%). Koko kannasta on kuvattu vuoteen 2012 mennessä 26,0 %. Otos on sen verran kattava, että voidaan olettaa tämän otoksen edustavan populaation yleistä lonkkaniveldysplasiatasoa. Siinä suhteessa paineita PEVISA:n tiukentamiselle on, mutta koska D‐lonkkien poistaminen jalostuksesta rajaisi pois valtaosan kannasta, mm. miltei kaikki tuontikoirat ja valtaosan kaikista uroksista, se on ajatuksena toistaiseksi mahdoton.

PEVISA‐ohjelma on poistanut jalostuksesta E‐lonkkaiset yksilöt vuodesta 2001 lähtien. E‐lonkkaisten koirien osuus on ollut jaksolla v.1992-2012 hyvin pieni ja kokonaistilastossa osuus jää kuuteen prosenttiin, vaikka sen voisi olettaa olevan suurempi D‐lonkkaisten määrän perusteella. Tilastojen valossa dogo argentinojen lonkkaterveys on todella huono. Siitä huolimatta harva D‐lonkkainen koira oireilee, ellei nivelessä esiinny nivelrikkoa.

On erittäin vaikeaa vaikuttaa ratkaisevasti tämän hetkiseen dogo argentinon lonkkaniveldysplasiatilanteeseen jalostusvalinnoilla, kun suurin osa jalostukseen muuten sopivista koirista on D‐lonkkaisia. Rotujärjestön suositus kuitenkin on, että kasvattajat suosisivat yhdistelmiä, joissa toisen vanhemmista ollessa C‐ tai D‐lonkkainen, olisi toisella vanhemmista terveet lonkat (A tai B). Kasvattajien tulisi välttää kahden D‐lonkkaisen koiran yhdistelmää jalostuksessa. Tässä vaiheessa kuitenkaan ei vielä voida suositella tehtäväksi ainoastaan yhdistelmiä, missä toinen yksilö on täysin tervelonkkainen. Tämä rajoittaisi jalostusvalinnan lähes olemattomiin. PEVISA:n tiukentaminen johtaisi tehollisen populaatiokoon jyrkkään laskuun, mikä osaltaan lisää sisäsiitoksen määrää kannassa. Hieman tilastot ovat kuitenkin toisaalta parantuneet viime vuosina, E‐lonkkaisten määrä ei ole lisääntynyt ja viimevuosina myös A‐ ja B‐lonkkaisia koiria on löytynyt. Myös D‐lonkkaisten prosentuaalinen määrä on laskenut. Toivottavasti tulevien vuosien aikana suotuisa kehitys jatkuu ja voidaan siirtyä rajaamaan yhdistelmiä tarkemmin.

Ulkomaisilla ulkomailla kuvatuilla dogo argentinoilla on tavattu lähinnä A‐ ja B‐lonkkia. Esimerkiksi Ruotsin jalostustietokannassa on luettavissa näitä tuloksia: http://kennet.skk.se/hunddata. Valitettavasti monessa Euroopan maassa rodun kuvausmäärät ovat lähinnä marginaalisia. Suomessa on tavattu täällä kuvatuista dogo argentinoista vain 9 kpl A‐lonkkaisia yli kymmeneen vuoteen, vaikka kantamme perustuu tuontikoiriin alkaen 1989. Suomalaisen kokemuksen mukaan suuri osa dogo argentinoista elää tervettä elämää lonkkaniveldysplasiastaan huolimatta. Huolenamme ovat ne koirat, jotka kärsivät pitkälle edenneestä nivelrikosta. Oireina ovat jäykkyys, kivuliaisuus liikkuessa, liikerajoitteisuus sekä ontuminen. Yleensä oireet ilmenevät vanhenevilla dogo argentinoilla sillä nivelrikkomuutoksen pahenevat ajan kanssa, mutta jokunen nuori yksilö kärsii samoista oireista.

Lähde: JTO-luonnos

Lonkkakuvauksten tulokset 1992-2012.

Kyynärniveldysplasia

Samat syyt edesauttavat sekä kyynärniveldysplasian että lonkkaniveldysplasian synnyssä. Näyttää siltä, että Suomessa kuvatuilla dogo argentinoilla nämä kaksi ominaisuutta eivät korreloi keskenään. Lähes kaikilla kuvatuilla dogo argentinoilla (92 %) on täysin terveet kyynärpäät. Yhtään asteen 2 ei ole todettu ja vain yksi kyynärasteella 3.

Kyynärnivelkuvausten tulokset 1992-2012.

Kuurous

Dogo argentinojen vakava terveydellinen ongelma on kuurous. Perinnöllinen, synnynnäinen, aistisoluista johtuva kuurous on yhdistyneenä karvan valkoiseen väriin ja sitä on havaittu muillakin valkoisilla koiraroduilla ja mm. valkoisilla kissoilla. Dogo argentinon kohdalla ei löydy tutkimustuloksia rodun kuulo‐ongelmien syntymekanismista. Pentu voi olla syntyessään kuuro tai menettää kuulonsa ensimmäisten elinviikkojen aikana. Kuurous voi olla molemminpuolista tai toispuoleista. Molemminpuolisesti kuurot pennut suositellaan lopetettavaksi ennen luovutusikää. Näin vakava puute koiran aisteissa yhdistettynä voimakkaaseen luonteeseen on hyvin vaikea yhdistelmä hallittavaksi kokeneellekin koiranomistajalle. Kasvattajat ovatkin lopettaneet kuurot pennut ja toispuoleinen kuurous, "puolikuurous", ei kokemusten perusteella vaikuta koiran luonteeseen tai käytökseen. Myöskään toispuolisen kuurouden ja minkään muun elimellisen sairauden ei ole yhdessä koettu aiheuttavan ongelmia koiran pidossa. Pentua ostettaessa on huolehdittava, että sen vanhemmilla ja pennulla itsellään on kuulotestaus tulos.

Kuuroa koiraa ei jalostukseen tule käyttää, vaan jalostuskoiriksi suositellaan vain täysin kuulevia yksilöitä. Puolikuurous ei välttämättä haittaa koiran elämään millään tavalla, eikä sitä voi aukottomasti todeta ilman kuulotestausta. Kuulon epäsuorassa arvioinnissa käytetään nk. BAER‐menetelmää (brain stem auditory evoked response). Se tehdään rauhoituksessa tai anestesiassa. Testissä eläimen korviin johdetaan naksutusääntä ja päänahkaan sekä korvien lähelle asetettavien elektrodien avulla tutkitaan aivojen sähköistä vastetta näille ärsykkeille. Suositus on testata pennut ja jalostukseen käytettävät koirat tähän erikoistuneet eläinneurologin toimesta.

Dogo Argentino Club Finland ry:n kasvattajajäsenet ovat sitoutuneet BAER‐testaamaan kaikki kotimaiset jalostuskoiransa ja syntyneet pentueensa ennen luovutusta. Vuosien kuluessa onkin saatu jo varsin konkreettista tietoa kuulotilanteestamme, rodullamme on kaiketi kattavin kuulotestaustilasto, kun tarkastellaan kaikkia maassamme rekisteröitäviä koirarotuja. Testaus on aloitettu dogo argentinojen parissa vuonna 1998, ensimmäisinä vuosina testattiin lähinnä kuuroiksi epäiltyjä koiria. Vuosituhannen vaihteen jälkeen siirryttiin nopeassa tahdissa testaamaan kaikki jalostukseen käytetyt kotimaiset koirat (myös tuontikoirat) ja syntyneet pentueet ennen luovutusta. Näin voidaan mahdollisimman kattavasti seurata yhdistelmiä suunnitellessa vanhempien kuulotilannetta ja pentujen testaamisen jälkeen kuulon periytyvyyttä eri yhdistelmissä. Suositus on, että kahta puolikuuroa koiraa ei tule yhdistää jalostuksessa. Yleensäkin puolikuuron koiran jalostuskäyttö on kyseenalaista, mutta toistaiseksi sitä ei ole kielletty. Systemaattisella testauksella voidaan estää kuurojen pentujen luovuttaminen uusiin koteihin, kokematon kasvattaja ei välttämättä huomaa kuuroa pentua kuulevien sisaruksien joukosta.

1998-2012 Suomessa syntyneet dogot, testattu 51%.

Em. ajanjaksolla testattujen koirien tulosjakauma.

Tiedossa olevista testatuista pennuista 86 % on molemmin korvin täysin kuulevia, 12 % toispuoleisesti kuulevia ja 2 % kuuroja. Vuoden 2008 jälkeen ei ole testattu yhtään kuuroa pentua. Lukemat ovat melko pitkälti samat kuin edellisessä jalostuksen tavoiteohjelmassa; molemmin korvin kuuleviksi testattiin tuolloin 85 % , toispuoleisesti kuulevia 13 % ja kuuroja 2 %. Positiivista on, että testattujen koirien kohdalla kuulo‐ongelma on hiuksenhienossa laskussa. On kuitenkin huomioitava, että tilastosta puuttuu lähes puolet Suomessa syntyneistä pennuista.

Yhdistyksen saamissa tiedoissa ei kuulotestattujen pentujen joukossa ole havaittu yhtäkään sinisilmäistä koiraa tai koiraa jonka toinen silmä olisi sininen. Tiedossa kuitenkin on, että vuonna 1998 ja 2000 syntyneissä pentueissa on molemmissa ollut ainakin yksi sinisilmäinen narttu ja mahdollisesti jokin toinen sinisilmäinen yksilö. Näistä pentueista ei ole tiedossa kuulotestaustuloksia, kuin yhden 1998 syntyneen koiran osalta, joka oli kuuro. Yhdistyksen on kampanjoitava BAER‐testaamisen puolesta ja saatava kuulotestausten trendi kasvuun. Suurin syy testauksen vähyydelle on testin kallis hinta ja huono saatavuus; testissä voi käydä vain muutamalla eläinlääkäriasemalla Suomessa.

Iho- ja turkkiongelmat

Dogo argentinot ovat alttiita erilaisille iho‐ ja turkkiongelmille, jotka vaihtelevat vähäisistä kosmeettisista haitoista lääkitystä vaativiin tulehduksiin tai kutinoihin. Yhtenä syynä eräänlaiseen herkkyyteen on varmasti rodun valkoinen väri ja tätä kautta hyvin vaalea iho. Kaikkiin iho‐ tai turkkivaivoihin ei löydy selvää syytä.

Usein vähäiset ongelmat liittyvät koiran nuoruuteen ja häviävät osittain iän myötä tai omistajan löytäessä koiralle sopivan ruokavalion. Satunnaisia kutinoita, korvatulehduksia tai tassujen nuolemisia esiintyy. Jatkuvat tai vuosittaiset ongelmat ovat kuitenkin harvinaisia. Usein iho‐oireiden yhteydessä ilmenee ihon hiivatulehdusta, joka joskus on tulehduksen aiheuttaja, joskus ns. lisäoire jostain vakavammasta.

Allergiat ja atopiat

Dogo argentinot ovat alttiita allergioille ja atopioille. Allergiassa elimistö herkistyy erilaisille aineille joko suun, ihon tai hengityksen kautta. Allergia voi ilmetä ruoka‐aine tai kosketusallergiana tai atopiana. Atopiassa elimistö on herkistynyt erilaisille ympäristöallergeeneille, esim. pölyille, jotka pääsevät elimistöön hengitysteiden kautta.

Allerginen reaktio on elimistön yliherkkyysreaktio. Usein allergiaoireet ilmenevät ihon punoituksena ja kutinana erityisesti taipeissa, kainaloissa, vatsassa, varpaiden väleissä ja hännänjuuressa. Koirilla voi esiintyä karvanlähtöä, korvatulehduksia tai ihottumia. Allergiseen reagointiin voi myös liittyä mahalaukun ja suoliston ärsytystä, nenän limakalvojen turvotusta, erilaisia silmäoireita, kuten tulehduksia ja punotusta sekä aivastelua.

Atopian selvittämiseksi on käytössä sekä veri‐ että ihotestejä, joilla pyritään löytämään ne allergeenit, joille koira on herkistynyt. Atopian hoito on hankalaa, koska useimpia allergeenejä on lähes mahdotonta välttää, kuten erilaisia siitepölyjä, homesienten itiöitä tai huonepölyjä. Hoitona käytetään kortisoni‐ ja antihistamiinilääkitystä, rasvahappoja ja siedätyshoitoa sekä antibioottia tulehduksen hoitoon.

Allergian diagnosointi on vaikeaa ja usein myös kallista, eikä läheskään kaikkia iho‐ tai turkkiongelmia diagnosoida allergioiksi. Koska allergiataipumusta pidetään voimakkaasti periytyvänä, selvästi allergista tai atooppista yksilöä ei pitäisi käyttää jalostukseen. Ihmisistä tehtyjen tutkimusten mukaan jälkeläisellä on 75‐ 100% riski sairastua allergiaan, jos molemmat vanhemmat ovat allergisia. Jos toinen vanhemmista on allerginen, jälkeläisen riski sairastua on 50‐75%. Täysin terveiden vanhempienkin jälkeläisten riski sairastua allergiaan on jopa 25%.

Muut tavatut sairaudet

Dogo argentinoilla on raportoitu tavatun myös mm. seuraavia sairauksia: 

  • karvatupentulehdus
  • furunkuloosi
  • sikaripunkki eli demodikoosi
  • korvatulehdukset
  • märkäinen kohtutulehdus eli pyometra
  • eturauhasongelmat
  • harmaakaihi eli HC
  • kilpirauhasen vajaatoiminta
  • epilepsia
  • erilaiset syöpäsairaudet
Näiden sairauksien esiintyminen on ollut hyvin tapauskohtaista. Lue lisää sairauksista ja niiden esiintymisesta suomalaisessa dogokannassa jalostuksen tavoiteohjelmasta (sivut 33-42).